Retkiä Pärnusta käsin
@ 24.11 Retki Pöltsamaahan
@ Mari-serkku suositteli retkikohteeksi Pöltsamaata. Paikka kuulosti sen verran hauskalta ja pöltsalta, että pitihän sinne lähteä. Vaikka päivän ainut bussi siihen suuntaan lähti jo 7.30 - ehdin! Bussissa kuulutettiin automaattisesti seuraava kohde. Aluksi luulinkin, että "järgmine peasud" ennen kylän nimeä tarkoitti laajempaa aluetta, mihin harvinaisen moni kylä kuului. Kestihän siinä tovi, mutta kun tarpeeksi monta kertaa kahden ja puolen tunnin matkan aikana kuulutettiin järgmine peasudia, opin uudet sanat: seuraava pysäkki.
Pöltsamaata pitäisi mainostaa, sillä täällä on oikein viihtyisää. Löysin ilokseni kylän kahvilasta erikoisherkkuani, Rakveren pavlovaa.
Majapaikkani on Guesthouse Carl Schmidt. Sinne sai pientä korvausta vastaan tuoda koiran, muutenhan en olisi tätä paikkaa valinnut. Heti kun saavuin, menin suoraa päätä aamiaiselle, joka olikin tukeva maalaisaamiainen uunipuuroineen ja makkaroineen.
(Guesthouse Carl Schmidt)(kylpyhuone)
(makuuhuone)
Pöltsamaalla on viehättävä keskusta. Katsoo mihin suuntaan tahansa, jostain pilkistää joki pyörteineen. Minusta näytti siltä, kuin tietyssä kohdassa joki olisi virrannut kahteen ellei kolmeen suuntaan. Onkohan se mahdollista?
(ainakin kahteen suuntaan virtaava joki)(kylänraittia)
(yksi monesta sillasta)
(pyörteitä)
Aina on plussaa paikkakunnalle, jos siellä on ollut linna. Pöltsamaalla selvästikin on ollut, sillä keskustasta löytyy linnan rauniot ja hieno linnapuisto. Linna on rakennettu 1272.
(linna Park)(linna ja rauniot)
(Rasmus kävelyllä)
(Tätä kieltoa noudatan!)
@ 24.10 laupäev
Ilkka suunnitteli meille kivan retkipäivän. Ensiksi mentiin n. 30 km:n päähän Toriin. Siellä nähtiin paholaisen luola ja joen rantatörmä. Törmä oli hiekkakiveä, johon oli kaiverrettu nimiä. Siellä oli myös luterilainen kirkko, joita on harvassa täällä.
Sen jälkeen mentiin Joesuun riippusillalle. Silta tosiaan riippui teräsvaijerien varassa. Siinä sai kerralla kulkea viisi ihmistä. Kyltissä oli varoitus, että sillan heiluttaminen on hengenvaarallista. En heiluttanut. Tuntui samalta kuin Linnanmäen Vekkulassa aikoinaan. Joki alapuolella virtasi voimakkaasti.
Tämän jälkeen menimme vielä Soomaan kansallispuistoon. Siellä tuoksui suopursu. Mainittakoon, että sinne oli tehty reitti pyörätuolilla liikkuvia varten.
Matkalla näimme monta haikaranpesää. Yksi oli tehty savupiipun päälle ja toinen sähköpylvään päälle.
(rahvaan levähdyspaikka)
(Teti ja paholainen)
Hieno retkipäivä teillä on ollut!
ReplyDeleteIhania tarinoita olet taas kirjoitellut ja mielenkiintoisia kohteita olet nähnyt.
ReplyDeleteIhania maisemia ja paikkoja. Siellä puissakin on vielä keltaiset lehdet. Täällä vähenee koko ajan.
ReplyDeleteOlipa kivaa lueskeltavaa ja ihania kuvia.
ReplyDelete